Kuinka paljon täytän ja missä kuussa

Naisen vanheneminen kuulemma päättyy 20. ikävuoteen. Itse olen kuitenkin ihan tyytyväinen, että plakkariin pyörähti 21. ikävuosi. Kolmatta vuosikymmentä - mikä kieltämättä kuulostaa hieman pelottavalta - mutta 21 kuulostaa paljon coolimmalta kuin 20. Vaikka viimevuosi olikin oikein hyvä, en oikein ikinä tykännyt olla 20. Se on liian pyöreä luku, tylsä ja särmätön.

Eilistä vietettiin pitkälti autossa istuen - laskeskelin, että matkamittariini kertyi yli 400km. Päivän vietin äidin kanssa Tampereella Ikeassa herkuttelemassa katkarapuleivillä ja lihapullilla, sekä tietysti ihastelemassa sisustusratkaisuja. Mitään varsinaista sisustuskuumetta minulla ei sillä hetkellä ollut, mutta eihän Ikeasta koskaan poistuta tyhjin käsin. Paljastan lisää sitten, kun pääseen Savonlinnaan asettelemaan ostoksiani tositoimiin!

Illaksi tulin takaisin isän luokse Jyväskylään. Ilta-ajelulla isä keksi tarjota synttäripäiväni kunniaksi skumpat ja jäätelöt. Jätskit syötiin satamassa veneitä ihastellen, ja kotona isä kävi poimimassa skumppapulloon juhannusruusun. Tämä juontaa juurensa vuoteen 1994, jolloin satuin syntymään sopivasti juhannuspäivänä.

Isä pääsi leikkimään myös sankaria. Bongatkaa alla olevasta kuvasta hämähäkki ja kuvitelkaa tilanne, kun työnnän nenäni kukkaan, ja huomaan kahdeksanjalkaisen kolmen sentin päässä kasvoistani...