Scribo ergo sum: Isolla kirkolla

Bloggaajilla on tapana kertoa reissuistaan, joten minäkin aion nyt tehdä niin (asiaan voi vaikuttaa myös se, että toinen vaihtoehto olisi katsoa videoluentoa kvantitatiivisesta tutkimuksesta...). Edeltävä viikonloppu kului nimittäin pääkaupunkiseudulla, Vantaalla ja Helsingissä. Nyt kun reissua on ehtinyt sulattelemaan vajaan viikon verran, on noihin fiiliksiin hyvä palata. Eli mitä reissusta sitten jäi käteen?

Suunnittelimme alkusyksystä tekevämme kylpyläloman johonkin Suomen kolkkaan, ja lopulta päädyimme varaamaan huoneen Vantaalta, viihdekeskus Flamingosta. Kylpylän hintaa ei tosin silloin huomattu tarkistaa. Kuten arvata saattaa, pääkaupunkiseudun hinnat järkyttivät ja kylpylä jäi kokeilematta. Mutta keksittiinhän tuota tekemistä muutenkin. Ravintolatarjonta oli kattava, ostoskeskus Jumbo käytännössä saman katon alla, hohtogolf hauskaa ja kulkuyhteys Helsinkiin erittäin hyvä.

Juuri kulkuyhteydet jäivätkin erityisesti mieleen. Olen käyttänyt paikallisliikennettä kiitettävissä määrin Jyväskylässä, Tampereella ja Savonlinnassa, joten koen osaavani liikkua paikallisilla ja lukea esimerkiksi aikatauluja (uskokaa tai älkää, tämäkään ei muuten ole mikään itsestäänselvyys!). Pääkaupunkiseudun paikallisliikenteestä erikoisen teki kuitenkin se, että niitä aikatauluja ei tarvinnut lukea. Marssit vain pysäkille tai asemalle, ja bussi/juna/ratikka tuli seuraavan 10 minuutin sisällä. Toista on esimerkiksi Jyväskylässä, jossa linkistä myöhästyttyäsi voit palata kotiin juomaan kupposen teetä ja yrittää tunnin päästä uudelleen. Lisäksi suuret numeromäärät järkyttivät - matkustimme paljon bussilla 615, kun taas kotiseudulla bussien numerot taitavat loppua yhteyteen 43. Myös laitureita oli valtavasti. Pari kertaa tuli tuijotettua reittiopasta epäuskoisena, kun se käski suunnistaa laiturille 17. Miten laitureita voi olla 17? Mitä tapahtui tutulle ja turvalliselle viidelle?

Tämä oli laskujeni mukaan neljäs kerta, kun minulla on ollut mahdollisuus liikkua Helsingissä vapaasti, ja edellisilläkin kerroilla mahdollisuus on rajoittunut esimerkiksi tunnin vapaa-aikaan kaupungilla ennen paluukyydin lähtemistä tai läpikulkumatkaan keskustasta festarialueelle. Kyllä kanssaihmisillä oli hauskaa, kun minä en olisi osannut suunnistaa edes Kampista rautatieasemalle.

Eli vastauksena kysymykseen, "mitä reissusta sitten jäi käteen?", vastaisin, että perspektiiviä. Jonkinlainen käsitys siitä, miten esimerkiksi Helsingin ja Jyväskylän kokoluokka ja ne kulkuyhteydet eroavat toisistaan. Harmaa (mutta parempi kuin entinen olematon) käsitys keskustan kartasta. Jonkinlainen varmuus siitä, että pärjään kyllä vieraassakin kaupungissa, vaikka se olisi kotikaupunkia huomattavasti suurempi. Varmuus siitä, että pienempi kaupunki on kuitenkin se minun juttuni. Sekä uudet kengät, Zaran neule ja kaksi uutta glögimukia joita ei Jyväskylästä enää löytynyt!