maanantai 18. tammikuuta 2016

Walk, walk, fashion baby

Kivaa maanantaita toverit

Visitoin viikonloppuna Tampereella. Katukuva herätti suorastaan huvitusta: Siinä missä minä olin vuorautunut mahdollisimman syvälle untuvatakkini, kaulahuivini ja piponi sisään, paikalliset kiertelivät Stockmannia kevyissä, tyylikkäissä takeissa, ilman pipoja. Yöllä vastaan tuli tyttö minimekossa ja sukkahousuissa, vaikka miinusasteita oli kahdenkymmenen pintaan. Oma ymmärrykseni loppui siihen: Minustakin on kivaa näyttää tyylikkäältä, mutta arvostan mukavuutta ja terveyttä ulkonäköä enemmän.



Netti on pullollaan pinnallisia blogeja, joiden asukuvista haetaan inspiraatiota omaan pukeutumiseen. Tämän jälkeen oma peilikuva ja rakas villapaita näyttävät vanhoilta, nuhjuisilta ja surkeilta. Efekti on hieman sama kuin vaikka viitisen vuotta sitten Cosmopolitania tai Vogueta selatessa: Miksi minä en voi näyttää tuolta..?

Vastaus on yksinkertainen: Olosuhteiden pakosta. Autoa ei ole, Savonlinnassa tuulee aina, yliopistolle on matkaa yli kaksi kilometriä, korkeusvaihtelu tuolla reitillä hipoo 30 metriä eivätkä auratut tiet ole itsestäänselvyys. Käsi ylös, kuinka moni pukisi tuolle reitille korkokengät ja pillifarkut? Heitänkin haasteen: Miettikääpä (tai bloggaajat kertokaa!), paljonko muotibloggaajat oikeasti tekevät kuvaamissaan asuissa? 




Haluan korostaa, ettei minulla ole mitään näitä bloggaajia tai heidän kuviaan vastaan - päinvastoin, saanhan niistä inspiraatiota itsekin! Tarkoitukseni on kiinnittää huomionne kulissien taakse. Bloggaajien elämä ei ole täydellistä, vaikka sellainen kuva helposti välittyy. Asukuvat voivat olla upeita, sillä niihin ikuistetaan vain sekunnin murto-osa. Mutta onko heidän elämänsä yhtä upeaa 24 tuntia vuorokaudessa? I think not.

Etenkin näin opiskelijana asun käytännöllisyys korostuu huomattavasti: kun rahaa ei ole paljon, se on käytettävä ehdottoman järkevästi. Tietenkin asukuvien ottaminen ja muiden inspiroiminen niillä kiehtoo. Homma kuitenkin jääköön muille (never say never). Minulla ei ole kuvaajaa, Louis Vuittonin laukkua tai Daniel Wellingtonin kelloa, eikä oikeastaan edes asuja, jollaisia ei netistä jo löytyisi. Ne eivät ole myöskään prioriteettilistalla. Haluan vielä joskus omistaa merkkilaukun, mutta juuri nyt vaatekaapin ykkösiksi nousevat untuvatakki, toppahousut, sekä se vanha kulahtanut villapaita. 

Näiden puheiden kunniaksi, päivän asu, olkaa hyvät!

Takki - Vila
Toppahousut - Pirun lämpimät
Kengät - Anttila
Lapaset - InterSport
Pipo - Mummun neulepuikot
Huivi - Vila
Ämpäri päässä - Se on oikeesti kattolamppu

4 kommenttia:

  1. Ihana päivän asu! Sitä paitsi, miten tylsää olis, jos kaikki pukeutuis samalla tavalla "tyylikkäästi". Omalla tyylillä ja ylpeydellä pärjää Saviksen lumipyryissä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha kiitos :D Ja oot ihan oikeessa, jokainen tyylillään. Sitäpaitsi tykkään esimerkiks tosta takista ihan hirveesti, eli tyyli ja käytännöllisys ei (aina) sulje toisiaan pois :)

      Poista
  2. Mua naurattaa aina koulussa, kun ite näytän aikalailla just tuolle ylimmän kuvan oikean puolimaiselle hemmolle kun toppaudun tarjetakseni ja sitten ainakin tää junioriluokka aka pk-pohjalaiset kulkee justiin nilkkasukissa ja consseissa, ilman pipoo ja takki auki vaikka ulkona on metri lunta ja sitten ne vielä valittaa että kun on niin kovin kylmä, no ei mulla vaan palella kun onnellisena ja ylpeänä omistan sekä käytän niitä pirun lämpimiä ja siis ihan hirveen noloja toppahousuja. :D

    en kestä, tää oli kyllä niin loistavaa asiaa taas että ihan naurattaa kun ees ajattelee niitä muodin perässä laahaajia jotka mieluummin paleltuu tyylikkäinä ko pukeutuu lämpimästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Kyllä sitä muistaa että itekin on nuorempana palelluttanu ittensä hyvin herkästi kun on pitäny näyttää niin hyvältä, mutta enää ei kyllä kävis edes mielessä :'D

      Poista